10 kerroin onnistumisia

* kuvailut Ohjaksissa -blogin tämän postauksen innoittamana *

10 ruusuketta, 10 jonkinlaista onnistumista. 10 puhdasta rataa, 10 sijoitusta ja 10 palkintojenjakoa. 10 hyvää mieltä.

kuvat c. Katariina Saarela

5 punavalkoista, 3 valkoista, yksi sininen sekä yksi keltainen

5 clear roundia, 3 kolmossijaa, yksi toinen sija sekä kerran viides

yksi hieno hevonen, yksi fiksu hevosenpää ja kaksi nopeaa jalkaparia

yhdet vaaleanpunaiset hevoisen huulet ja yksi Afrikkaa muistuttava läsi

yksi voittamaton Lotta

Kouluratsastajako? No ehkä tänään.

Kaikista postauksen kuvista kiitos Katsulle!

Kuten ehkä joku alkuvuoden Summer Bucket List -postauksesta lukikin, on ajatuksena tämän vuoden aikana suoriutua jostakin koululuokasta läpi menestyksellä millä hyvänsä. Minähän sekä hevonen myös olemme molemmat kovin estemielisiä, ja vakavampi sileällä puurtaminen on kivaa vain, kun kaikki sujuu täydellisesi ennen sitä onkin pelkkää kärsimystä.

   Mutta luvattu mikä luvattu, ja nyt tuleekin hyvä mahis vetäistä raviohjelma HeD läpi, kun omalla kotitallillamme järjestetään tänään illalla kahden luokan harjoituskoulukilpailut. Alunperin en aikonut edes harkita osallistumista, mutta jostain ihmeen syystä näin viime tinkaan olenkin sitten lähtölistoilla! Erään kommentoijankin kanssa tätä asiaa pohdittiin aiemmin tällä viikolla, jolloin sanoin olevani niin kiireinen toimihenkilöjuttujen kanssa, etten ehtisi radasta suoriutumaan. Nyt kuitenkin tuomarinsihteerin sekä kuuluttajan virkaani paikataan oman suoritukseni ajan, joten enää ei voi sanoa vastaan - pakko se on... :D
   Kertaalleen olen mennyt Lotan kanssa radan läpi, ja ihan ok se olikin. Tänään täytyy kyllä yrittää säilyttää kärsivällisyys ja oikeasti keskittyä osata ratsastamaan kunnolla. Joku keskiravikin on niin utopistinen ajatus, kun koko pakka leviää samantien pientenkin muutosten johdosta.

Eilisiä viime hetken menoja oli Katsu kuvaamassa. Yllättävän hyvältä tuo näyttääkin näin kuvissa katsottuna, mutta selkään oli jatkuvasti vähän epämääräinen tunne. Ja kun Lotta tuntuu huonolta, ja multa loppuu keinot kesken, tulee se vaihe, jossa mikään ei enää etene. Kaikki vaan junnaa paikoillaan. Eilenkin vasta loppuraveissa tuli sellainen mukava ja rento fiilis, joten tänään on siis varmaankin sellainen tunnin verkka edessä, jotta L on tarpeeksi rento ja vastaanottavainen radalla. Paineita en kuitenkaan missään nimessä ota - kaikki "vastustajat" hevosineen tunnen hyvin ja jokainen kisaa aivan taatusti lähinnä huumorimielellä ja hauska yhdessä tekeminen pääajatuksena, kuten myös minä. Onhan se silti kiva saada arvostelut paperilla käteen ja saada jotain käsitytä omasta tasosta.

Kyllä muuten kiiltää! Sitä en tiedä, että johtuuko se ahkerasta harjaamisesta vai hyvästä ruuasta ;)

Kuvissa on myös tällä hetkellä kokeilussa oleva Passier Patron, 16,5" koulupenkki, joka toivottavasti nyt matchaa. Mun oli ainakin itseni hyvä sillä mennä ja Lotta tuntui kyllä sen osalta tosi hyvältä; takaosa tuli alle ja se käytti itseään sujuvasti. Meidän estepenkki ei sekään nyt ihan sysihuono ole, mutta se on silti hieman liikaa tai liian vähän muutamista kohdista, joten sitä tasapainottamaan ajateltiin hommata oikeasti istuva koulupenkki, joka olisi sitten suurimman osan ratsastuksista käytössä. Tätä lähestulkoon samaista penkkiä myös valmentajamme Essi käytti Lotan asuessa viikon hänen luonaan, jolloin se oli toiminut tosi hyvin. Siksi nyt melko luottavaisin mielin ollaan aika todennäköisesti ostamassa tätä kyseistä Patronia, kun testailutaustaa on jo kertynyt, vaikka ovathan satulat käsityötä ja näin ollen jokainen ainakin hieman erilainen.
  Vaikka satula onkin edullinen, niin hommattavaksi jää sen jälkeenkin vielä toiset jalustinhihnat, jalustimet sekä vyö. Myös kouluhuopia olisi tottakai suotavaa olla tuon yhden lisäksi jokin, mikä vaihtaa. Rakastan kyllä shoppailla heppakamoja, mutta se rahanmeno on siinä se ikävämpi puoli...

Kuten kuvista näkyy, on omana paheenani sinne sun tänne sojottavat ranteet sekä näköjään käynnissä tuo jalan ja kantapään käyttö. Ravissa istun muutenkin paremmin ja se on meille se ehdottomasti helpoin askellaji, siinä on eniten säätövaraa (ja siinäkin hyvin vähän, heh) ja siinä saan työstettyä Lottaa eniten. Jos kuitenkin puhutaan positiivisista jutuista, niin nykyään mun jalka on kuitenkin enemmän eteenpäin kuin sivulle sojottava. Takakenokin on saatu kytkettyä yhä enemmän ja enemmän pois, joten eiköhän palaset yksitellen ala loksahdella paikoilleen!

Nyt on muuten jo muutaman päivän ajan celsiukset lähennelleet hellerajaa, ja mä olen itse ottanut ilon irti siitä ihan kunnolla! Osa ratsastuksistakin on pitänyt toteuttaa puolialastomina, sillä eihän tossa säässä vaan voi elää kokonaan vaatteet päällä. ;D Nuo mustat housut sekä hiostavat saappaat on kyllä yksi välikuolema, mutta niistä en luovu vaikka henki menisi!

Nyt mä lähden kuitenkin letittämään ponia ja palvomaan tuota ainakin toistaiseksi täydellistä säätä!

Onkos teillä jo bikinikelit? ;)

Uusi ulkoasu, uusi nimi!

Nopea ulkoasupäivitys! En itse ole ehkä niin tyytyväinen tähän, kuin mitä voisin olla, mutta sitten joskus kun saan uusia kesäkuvia, yritän uudestaan ihan ajatuksella ja ajan kanssa. :)

Ja hei, nimihän vaihtui myös! Googlettelin sattumalta nimeä Lotta, jolloin löysin Astrid Lindgrenin kirjan nimeltä Lotta osaa mitä vain. Sen innoittamana päätinpäs nyt sitten vaihtaa nimen (taas), ja toivottavasti pysyn mahdollisimman kauan tämän kannalla!

Kesäjuttuja!

Niin ihanaa, kun kesä tuntuu vihdoin olevan saapunut! Kaikki on niin vihreää ja laidunkausi lähestyy, satunnaisina hetkinä lämpötilatkin ovat lähempänä hellelukemia kuin kymmentä. Dr.Repeliä on saanut taas pitkästä aikaa suihkia öttiäisten iloksi, ja täytyypi kohta korkata myös ensimmäistä kertaa tänä vuonna aurinkorasvapurkki, ettei hänen korkeutensa pieni, vaaleanpunainen nenu vain pääse palamaan.

1. Kaikista kisakuvista kiitos Jessica Pätsikkä!

 Postausta kuvittaa otokset viime kisoista, eli 70 & 80cm radoilta Ylikylästä.

2.

3.

4.

5.

Torstaina oltiin estevalmennuksessa, jälleen Ruskolla Pinjan oppeja kuulemassa. Tehtävät pidettiin yksinkertaisina - kuten myös korkeudet hyvin alle 90-sentissä, joten pääsi hyvin hiomaan yksinkertaisia juttuja.
   En oikeastaan osaa sanoa tuosta valmennuksesta enää tässä vaiheessa hirveästi mitään muuta, kuin että hyvin sujui! Lotta tuntui samanlaiselta kuin viimeksi kisoissa radalla, ja se hyppäsi oikeasti ihan mistä vaan, mitä vaan. Alkuun laukka oli hieman pitkää ja Pinja muistutti kovin ulko-ohjasta alastuloissa, ja sainkin ainakin omasta mielestäni hyvin korjattua.
   Yksi melko koominen "onnettomuus" toki sattui pitkän sivun linjalla, jossa oli sarjan jälkeen noin 4-5 laukan päässä pysty. Huono lähestyminen sarjan A-osalle, laiska laukka ja epämääräinen paikka, joten lähdin hieman Lottaa ennen hyppyyn. Tämän jälkeen olin aivan varma, ettei se hyppää enää B-osaa, sillä hyppy olisi lähtenyt ihan tolkuttoman kaukaa. Noh, se kuitenkin ponkaisi ja kunnialla suoritti ylikin samaan aikaan, kun mä otan kunnon vauhdit jäädessäni loistavasti jälkeen, minkä jälkeen löydän itseni kaulalta istumasta. Siinäpä sinnittelin yhden kaarteen verran, kun sain ohjattua Lottaa sivulle ja hidastamaan. Ihme ja kumma, että pysyin kuin pysyinkin kyydissä, joten ei tarvitse alkaa kakkua leipomaan! :D Tämän tapahtuneen jälkeen otettiin linja tottakai kokonaisuudessaan uudestaan, ja kaikki onnistui todella hyvin. Vieläkin tulee aivan hyvä mieli, kun muistelee torstaita!

6.

7. Heh, kuski ottaa varman päälle! ;)

Eilen, lauantaina menin puomeja, jotka onnistuivat käynnissä ja ravissa todella hyvin, vaikka L oli kyllä kovin kova ja tahmea. Laukka oli kuitenkin aika sählää ja siinä työskentely oli kehnoa, joten sen kanssa luovutin melko nopeasti ja tyydyin hyvin helppoihin juttuihin. Tänään aamulla oli sitten kouluvalmennus, jossa heti tietysti kerroin tästä kovuudesta ja sitkeydestä. Valmennuksen mittaan sain parantavia vinkkejä tähän, mutta en ollut kyllä vielä lopussakaan hirveän tyytyväinen, sillä hyvät pätkät olivat ihan minimissä, enkä saanut rentoa, herkkää ja vaivatonta fiilistä missään vaiheessa. Viime aikoina olenkin käyttänyt erilaisia kuvaavia esimerkkejä kerratessani viimeisimpiä ratsastuksia; esimerkiksi "ihan kuin norsulla menisi - kaula on just mitä on ja muu kroppa tulee perässä yhtenä kasana, eikä mikään taivu minnekkään". Eli tekemistä riittää - kuten aina.
  Huomenna mennään nollaamaan ajatukset maastoon ja palataan taas joku päivä puremaan hammasta...

8.

9.

Tulevaisuus tuntuu kuitenkin valoisalta! Torstaina pyrin kovasti pääsemään estevalmennukseen, mutta saa nähdä, miten käy kyydin kanssa... Viikon päästä meillä on kotitallilla pienet harjoituskoulukisat, joissa olen ainakin jonkin sortin toimihenkilönä, sillä saisin vähintään jonkinasteisen hermoromahduksen, jos yrittäisin vääntää kokonaista rataa läpi. Tästä viikon päässä on kisakalenterissa merkintä, josko vaikka mentäisiin starttaamaan kauden ensimmäinen ysikymppi. Saa nähdä, saa nähdä. Johonkin väliin toukokuulle pitäisi myös raspaus tunkea, ja eräs koulupenkki olisi haettava sovituk. Mahdollisten kisojen jälkeen muutama päivä mennään vielä ihan normi kuvioilla, kunnes 3.6. mä lähden toiselle puolelle Suomea kahdeksi viikoksi leiriavustajaksi. Lotta ei valitettavasti pääse pitkän matkan vuoksi mukaan, vaan se saa ensimmäisen viikon lomailla sekä lihoa laitumella, ja toiseksi viikoksi se pääsee Essille vähän duuniakin tekemään, jotta mulla on sitten palatessani täydellinen ratsu! ;)
  Tämän jälkeen tarkkoja suunnitelmia kisailuille ei vielä ole, mutta muuten kesän aikana tapahtuu todennäköisesti yksi isompikin muutos, josta en kuitenkaan vielä paljasta mitään... Ja blogiinkin on pientä ulkoasuremppaa suunnitteilla, jos vain joskus saan aikaiseksi ottaa banneriin uusia kuvia.

10.

11. Ehkä oma henkilökohtainen lempparikuvani... Tottakai siksi, koska tässä ollaan edustavimpia! ;)

12.

13.

14.

15. Uusinnassa otettiin kiriä, joten käännös aloitettiin jo esteen päältä!

Mikä kisakuvista on teidän lemppari? Onkos jo tiedossa tarkkaa suunnitelmaa kesän alulle?